Pehmeä lasku on tärkeää myös perhepäivähoidossa. Lapsi tulee ensin vanhempansa kanssa yhdessä tutustumaan päivähoitopaikkaan. Hän saa tutustua kaikessa rauhassa leluihin, paikkoihin ja muihin lapsiin - sekä tietysti minuun. Vanhemman kanssa sovitaan erikseen päivä jolloin lapsi tulee ennen varsinaisen päivähoidon aloittamista 3-4 tunniksi vielä yksin tutustumaan. Vasta sen jälkeen aloitetaan varsinainen päivähoito. Näin lapsi pääsee pikkuhiljaa tutustumaan uuteen paikkaan eikä kerralla joudu täysin vieraaseen ympäristöön täysin vieraiden ihmisten kanssa. Tätä menetelmää aion toteuttaa myös omassa työssäni perhepäivähoitajana.

Tarkoituksenani olisi tehdä käsinukke (luultavasti joku eläinhahmo), joka tulee lapselle tutuksi jo heti kun hän tulee tutustumaan. Joka aamu käsinukke tervehtii hoitoon tulevaa lasta ja kysyy miten aamu on sujunut. Käsinukke on mukana myös aamuhetkessä ja muissa päivän toiminnoissa. Tarvitsee vaan mennä kirjastoon tutkailemaan ohjekirjoja siitä, mikä eläin tai hahmo käsinukke voisi olla ja miten siitä saisi mahdollisimman aidon näköisen.

Jokaisella lapsella (ja minulla) on oma läsnäolokortti. Jokaiselle lapselle teen oman pahvilapun, johon kirjoitan hänen nimensä ja jonka päällystän kontaktimuovilla. Leikkihuoneen seinään on laitettu kontaktimuovilla päällystetty pahvi, jonka yläosassa lukee "TÄNÄÄN PAIKALLA". Lapset saavat tullessaan laittaa oman korttinsa siihen ja hoidosta lähtiessään ottavat sen pois. Aamupiirissä yhdessä mietitään ketä tänään puuttuu.

Kalenteriksi ajattelin ihan isoa pahvia jossa isot ruudut ( 7 x 6 ). Sivussa on päivien numerot sekaisin. Kalenteriin merkataan myös viikonpäivät ja lasten syntymäpäivät. Jokainen saa vuorollaan käydä etsimässä ja laittamassa oikean päivän numeron oikeaan kohtaan. Myös vuodenaika, viikonpäivä, kuukausi, vuosi ja sää käydään yhdessä läpi. Eilen, tänään,  ja huomenna -käsitteiden olisi tärkeää tulla lapsille tutuiksi, joten pohdimme yhdessä myös mikä päivä oli eilen ja mikä huomenna.

Aion ostaa itselleni kalenterin jossa yksi päivä on aina yksi sivu. Siihen on hyvä kirjoittaa aina päivän päätteeksi päiväkirjaa. Tai vain ihan lyhyesti ketä lapsia oli hoidossa, tehtiinkö tai sattuiko jotain erikoista... Joskus voi innostua kirjoittamaan enemmänkin. Sitä on sitten kiva lueskella myöhemmin kiikkustuolissa (joka muuten nyttenkin on tuolla olohuoneen nurkassa) ja muistella työssäoloaikoja sekä hoidettuja lapsia.

Viikonpäiväloru joka auttaa lapsia muistamaan viikonpäivät:

MAANANTAINA MAKKARAT TEHTIIN,
TIISTAINA TIKUT VUOLTIIN,
KESKIVIIKKONA KEITTO KEITETTIIN,
TORSTAINA SISÄÄN TUOTIIN,
PERJANTAINA PERHEELLE KANNETTIIN,
LAUANTAINA TOISILLE ANNETTIIN,
SUNNUNTAINA SUU PYYHITTIIN.